♥

Viikonloppuna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä kun aloimme mieheni kanssa seurustelemaan. Paljon on ehtinyt tapahtumaan vuosien varrella ja paljon ihania hetkiä edessäpäin. Muistoja on ihan älyttömästi.

Eikö sitä niin sanota että jos rakennusajasta selviää, niin parisuhde kestää ihan mitä vaan? Meillekin mainittiin tuosta lauseesta jo silloin kun suunniteltiin rakentamista. Ihan huumorimielellä sanoivat, meidät kun tuntevat niin hyvin ja tiesivät että yhdessä ollaan ja pysytään.

Mutta kyllä siinä on perääkin. Monien pariskuntien olen nähnyt eroavan ennenkuin talo on edes valmis. En tiedä miksi. Liikaa stressiä, liikaa töitä, liikaa paineita? En tiedä.

Ytimekkäästi, tässä yksi vuosi niistä kymmenestä.
Me rakennettiin.
Samalla hoidettiin pientä tyttöä. Mies kävi töissä ja töistä meni suoraan raksalle. Tai toisinpäin. Suunniteltiin häitämme. Odotettiin pikkuveljen syntymää. Muutettiin omaan kotiin. Vauva syntyi viikko muuton jälkeen. Kesällä mentiin naimisiin ja samalla poika kastettiin. 
Tapahtumarikas vuosi, sanoisinko 🙂 Ja täynnä tunteita <3
Iso kiitos kuuluu lasten isovanhemmille, meidän vanhemmille. Molempien iskät autto talon rakentamisessa ja äidit hoitivat tyttöä, että minäkin pääsin raksalle auttamaan, mitä nyt raskausaikana pystyin tekemään. 

Monet varmaan miettivät että pitikö tämä kaikki tehdä saman vuoden aikana ja joku siitä taisi mainitakin että häät voisi siirtää ensi kesälle. Pyh, sanoin minä, mehän tehdään se mistä ollaan haaveiltu. Ja niin me tehtiin.

Tällä viikolla meillä onkin aihetta juhlaan. Täytin vuosia ja juhlistamme kymmenen vuotispäivää, perheen kesken. Synttäriaamuna sain onnentoivotukset sänkyyn kera lahjakassin ja aamupalakin oli keittiössä odottamassa.

Olin ihan täpinöissäni ku näin tän! Ja mitä sieltä paljastuikaan..

Mies tietää että ihastuin näihin koruihin silloin, kun sain häneltä Nominationin kaulakorun meidän eka vuosihääpäivänä. Ihan ite oli käyny valitsemassa sen ja mä olin yllättynyt, ku miehillehän yleensä pitää vähä vihjata et mistä tykkää 😉 Nyt sain kaveriksi rannekorun.

IHANA! Eka palanenkin siinä jo kimaltelee, J-kirjain.

Tässä vielä ottamani kuva kaulakorusta.

Tämmönen tarina tällä kertaa 🙂