Kauniissa maisemissa

Kirpsakkaa pakkaspäivää! -5 C näytti aamulla pakkasmittari. Aivan upea ilma, joten lähdettiin heti aamusta vaellusreittejä kiertämään perheen kanssa. Mitä ylemmäs noustiin, sitä kylmemmältä maa tuntui jalkojen alla. Jäässä olevat lätäköt oli lasten mieleen ja sinne hypättiin innoissaan niin että kuravesi lensi takin helmaan asti 😀 Laavulla tehtiin nuotio ja syötiin eväät niin jaksoi kävellä vielä takaisinkin. Ihmeen reippaasti lapsetkin jaksoivat vaikka maasto oli pitkälti ylämäkeä ja kivikkoista.

Syyslomalla on aikaa olla, leikkiä ja rentoutua. Poika lähti just isin kanssa ajelemaan mönkkärillä ja me muut jäätiin kokkaamaan tortilloja iltapalaksi. Suu hymyssä ja posket punaisina tullaan varmasti sisälle lämpimään rälläämisen jälkeen. Olen niin onnellinen näistä yhteisistä hetkistä kun isikin joutuu olemaan paljon poissa kotoa.

Vaelluksen upeat maisemat oli pakko kuvata ja jätin harmikseni järkkärin kotiin, joten saatte tekin nauttia maisemista kännykän linssin läpi. Usvan kauneus vuorilla ja kuura puissa sai pysähtymään monen monta kertaa. Olisin voinut jäädä tuonne maisemiin pidemmäksikin aikaa. Rentouttavaa lauantai-iltaa!

 

Olohuone, makkari ja keittiö

Mukavaa lauantaipäivää! Vieraita odotellessa ajattelin räpsiä muutamia kuvia (kerrankin siistiä). Täällä kummi jo innoissaan odottelee tyttöjä kylään!

Olen usein bloginkin puolella tainnut mainita `pakkomielteestäni`. Siivoan siis koko ajan jotain jälkiä enkä malta olla siivoamatta, jos näen roskia lattialla tai pöydät on pyyhkimättä. Luutu tai imuri on kourassa joka päivä. Tai oli.

Koulun aloitettuani en enää illalla kotiin tullessani jaksanutkaan tarttua imuriin vaan illat meni tenttiin lukiessa ja ruoanlaitossa. Koulun ajattelin käydä kahdessa vuodessa ja opettajan sanoin jos on hyvin ahkera niin voin valmistua kahden vuoden kuluttua. Se jää nähtäväksi, mutta sillai ei ole mitään kiirettä vaikka menisi kolmekin vuotta. No panic. Siivoushulluksikin olen itseäni joskus kutsunut kun ei kerta kaikkiaan vaan voinut olla siivoamatta jos näin jossain roskan tai pölyhiukkasen.

Jännä itsestään huomata että voihan sitä ottaa elämän hieman rennomminkin eikä nipottaa esimerkiksi tuosta kodin siisteydestä. Ei muuta kuin valot kiinni ja kynttilät palamaan niin ei pölytkään näy omaan silmään. Oma jaksaminenhan tässä on tärkeintä ja jos tuntuu ettei koulun jälkeen huvita sitä imuria kaivaa kaapista niin mitä sitten. Pölyt kyllä odottelee 😀 Vapaa-aikaa on vähemmän kuin ennen ja ajattelin käyttää ajan paljon viisaammin. Vaikkapa leikkipuistossa lasten kanssa oleiluun tai koko perheen kanssa metsäteitä pitkin kävellen. Paljon rentouttavampaa kuin se että heilun kotona luutu kädessä. Leppoisaa viikonlopun jatkoa teille! Pöytä odottelee keittiössä kattajaa ja munkit pellillä uuniin menoa. Odotetut vieraat saapuvat ihan hetken päästä ❤

Lemppari luonnonmateriaali

Syksyn askartelut ovat kovassa vauhdissa täällä meidän pihamaalla. Tytön kanssa ollaan tehty sammalpalloja, lehtikuusikranssi, hyödynnetty askarteluun pihlajanmarjoja ja omasta metsästä haettu jäkälää. Sammal on yksi suosikkini, voisi sanoa että luonnonmateriaaleista ihan lempparini! Siitä saa aikaan vaikka mitä kaunista.

Joka syksy olen hakenut takapihalta samasta paikkaa ison läjän sammalta ja niin se vaan joka vuosi kasvaa takaisin. Sammalpallot teemme joka vuosi koristamaan terassia ja joulun lähestyessä kierretään vielä valot ympärille. Yksinkertaiset sammalpallot valkoisissa ruukuissa miellyttävät eniten, joten eihän sitä muuta koristusta tarvitakaan 🙂 Yhden vinkin haluan kertoa sammalpallojen tekoon. Kun olet saanut märät sanomalehdet palloksi niin laita mahdollisimman iso, kokonainen pala sammalta pallon päälle. Näin saat kauniin pallon heti valmiiksi eikä välttämättä tarvita edes rautalankaa. Sammal pysyy paikoillaan ruukun päällä, kun pallon upottaa ruukkuun. Pienillä sammaleen palasilla se onnistuu myös, mutta silloin tarvitaan enemmän rautalankaa jotta pallo pysyy kasassa. Nämä minun on tehty yhdestä isosta sammaleen palasesta.

Taustalla näkyy keväällä istuttamani orvokit, jotka vain jatkavat kasvuaan ja rehottavat melkein jo maassa. Olkoon siinä pakkasiin asti kun kukkiakin on vielä paljon jäljellä. Viikolla istutin toista sataa sipulia maahan ja niin toivon että lähtevät kasvamaan! Lidlissä oli edullisia sipuleita ja tällä kertaa ostin isoja että pieniä laukkasipuleita. Valkoista ja lilaa sekaisin. Isoimmat kasvavat jopa yli metrisiksi.

Nyt valmistelemaan mummolaan lähtöä. Äiti pyysi meidät syömään tänään, ihana mennä valmiiseen pöytään. Vierailun jälkeen takaisin pihan pariin. Miten sitä hommaa riittääkin näin syksyisin ihan joka päivälle? Viimeiset tomaatit ja sipulit ovat vielä keräämättä sekä kukkaruukkujen pesua tiedossa. Päivä meneekin raikkaassa syyssäässä ja illalla lauantaiperinne.. joko arvaatte 😀 Paljuun! Kivaa viikonlopun jatkoa <3