Värien aika

 

 

 

 

 

Sunnuntaitervehdys! Syksy on värien aikaa. Omenapuut, pensaat ja vaahtera loistavat kilpaa syksyn väreissä pihallamme. Ruskan somat sävyt innostivat tekemään syyskranssien lisäksi vielä muutamia asetelmia ulos callunoista, kävyistä, jäkälästä ja koristekaalista. Pelkät havunoksatkin tuovat asetelmiin kaivattua vehreyttä eikä välttämättä tarvitse edes käyttää muita kuin metsän antimia.

Halusin kuitenkin metsästä keräämien materiaalien lisäksi myös kaalta ja callunoita asetelmiin. En malttanut olla hankkimatta näitä nähtyäni kaupan valikoiman, vaikka joka vuosi päätän olla ostamatta mitään vaan haen tarvittavat omasta metsästä. Onpahan kaunista pitkälle talveen, paitsi koristekaalihan taitaa paleltua ensimmäisillä pakkasilla.

Muistatteko meidän telkkaripulman, kun harmittelin aiemmin miten molemmat telkkarit pimenivät yhtäkkiä? Melkein kuukausi ilman telkkaria sai tosiaan jo pienesti hermot pintaan, kun suosikkiohjelmat palasivat takaisin ruutuun eikä ruudusta näkynyt yhtään mitään. En ole mikään telkkarinorja, en tosiaan! Mutta Emmerdale, Vain elämää ja Posse on nähtävä 🙂

Jostain syystä antenni oli mennyt rikki, vaikka luultiin että syynä oli taas rankkasateet, joiden myötä hävisi kaikki signaalit tv:stä. Nyt hankittiin triplasti tehokkaampi antenni. Täällä maalla missä asutaan on todella huono kantavuus, joka syksy ja kevät täytyy olla vääntelemässä antennia katolla eri suuntaan. Mua niin nauratti kun se oli ihan ennalta arvattavissa että ruudusta näkyy vain pimeää kun syksyn sateet taas alkoivat! Netflix on ollut suosittu kun jotain leffaa ollaan iltaisin kaivattu. Jospa tuolla uudella antennilla näkyisi kaikki kanavat eikä tarvitsisi enää hyppiä katolla vesisateen jälkeen 😉 Kivaa illan jatkoa!

DIY Syyskransseja ja kukkia vaahteranlehdistä

Viikonloppuja! Syksyiset askarteluhetket ovat täällä taas. Luonnosta saa kaunista materiaalia kransseihin ja kokeilinpa vaahteranlehdistä tehtyjä ruusujakin, jotka yhdistin lumoavaksi kimpuksi.

Tein neljää erilaista kranssia, joihin hyödynsin kesäistutuksia mm. maahumalaa ja koristeminttua. Ainoat kesäkukat, jotka ovat vielä hengissä. Pihlajanmarjoja on tullut älyttömästi tänä vuonna pihapuihin. Niistäkin väkersin yhden kranssin.

 

 

 

 

 

 

 

Pihan perältä kuuluu naputus, mies siellä työn touhussa. Kohta on ovet tehty kasvihuoneeseen. Valkoista maalia enää lautojen päälle ja kasvihuone on valmis talveen. Ai että odotan kun pääsen istumaan sisälle eikä tuuli käy sisään. Paljon kynttilöitä niin tarkenee istuskella. Sinne taidan suunnistaa tänäkin iltana 🙂

Tykkäättekö tehdä kransseja vai ostatteko valmiita? Yhden noista tekemistäni ajattelin laittaa etuoveen roikkumaan ja loput vien kasvihuoneen uusiin oviin, kunhan valmistuvat. Hyvää viikonloppua!

 

 

Ainako yhtä ajoissa?

DSC_2094%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2089%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2090%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Ainakin tässä asiassa 😉 Nimittäin laitoin ekat jouluvalot. Mitäpä sitä jahkailemaan kun tänään teki mieli laittaa. Okei, muut katsoivat vähän kieroon kun hain varastosta laatikollisen valoja ja valikoin sieltä yhdet kelottuneen puun ympärille. Tyttö siinä kysyi `Äiti onko nuo oikeet jouluvalot?  Ni onko nyt lokakuu?` Nauratti niin kovasti koko kommentti. Pöhkö äiskä! Meinasin käydä selaamassa blogista aiempia vuosia, josko sieltä olisin nähnyt että milloin olen ekat valot laittanut. Ja pyh, nyt alkoi tunnelmointi ja joulun dototus, se pitää aloittaa silloin kun siltä tuntuu.

Ulkona tuuli kovaa, huomaatteko kun tuuli jäi kuviinkin 😀 Pilkkopimeää ja jalusta mukana, mutta hyrr miten kylmä ja voimakas tuuli. Koristemintutkin heiluu kuvassa 😀 Jos ihmettelet mitä lilja tekee callunoiden seassa niin tökkäsin sen ulos voimakkaan hajun takia. Jännä kun jotkut lajikkeet ei tuoksu ollenkaan ja toiset taas niin voimakkaasti ettei voinut edes wc-kukkana pitää. Nyt Netfilixin sarjan kimppuun ja sitten unten maille. Hyvää yötä ja huomenta!

Aamun kauneimmat hetket

DSC_2078%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2061%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2057%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2070%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2026%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_2035%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Ne on täällä. Ensimmäiset pakkasaamut ja kuurassa oleva maa, voiko olla kauniimpaa. Eihän tässä selkäkipuisena muutakaan tekemistä keksinyt, onneksi ei tarvinnut montaa askelta ottaa kun sain aamuauringon talletettua kuviin. Ulkona on raikasta, pakkasmittari näytti aamulla -5 C ja toppatakki piti kaivaa kaapista esiin. Jokohan nyt saa lasten välikausivaatteet pestä ja laittaa varastoon, vai vieläkö tulee syksyn lämpimät ilmat? 

Aamuisin tekis mieli lähteä kävelylle, ihan vaan pienelle rauhalliselle kävelylenkille, jos selkäkivut antaisi sen verran periksi. Huomenna kokeiluun, villapaitaa päälle niin ei iske kylmyys. Siinähän sen näkee paheneeko vai auttaako.

Olen tässä miettinyt mikä voisi olla kiva arvontapalkinto teille täällä blogin puolella. Kohta vietetään synttäreitä ja facebookissakin on jo yli tuhat tykkääjää. Ihan huikeeta! Kiitos. Lämmin kiitos jokaiselle siellä ruudun takana <3 Ne olis jo kuudennet blogisynttärit.

Syksyn asetelmia

DSC_1912%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1932%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1948%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1981%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1998%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Tänään on tehty asetelmia terassille metsän antimista. Saavutus se oli tämäkin tälle viikkoa kun selkä sanoi itsensä irti alkuviikosta. Makoilu ei nyt vaan enää kiinnostanut yhtään kun ei 800mg buranatkaan auta. Siitäkin huolimatta uhmasin kipua ja päätin mennä ulos raittiiseen ilmaan. Kyllä teki hyvää. Tytön avustuksella sain havut metsästä ja yhdessä aseteltiin terassille. Muuta ei etuterassille tulekaan, vihreä tuo tarpeeksi väriä! Valot nakkaan vielä havujen päälle. Siitä päästäänkin jokavuotiseen mietteeseen. JOKO KEHTAAN VALOT LAITTAA? 😀 Siis jouluvalot. Himottais niin kovin jo ja kävin hypistelemässä laatikoita varastosta. Höpsöä tai ei, päätin laittaa ekat tulevana viikonloppuna.

Tänään oli myös päivä jolloin teki mieli parsakaalta ja siitä saikin nopean ruoan aikaiseksi. Kermaa, aurajuustoa, mausteita, vettä ja kaikki sekaisin soseeksi. Namii. Jopa lapset söivät ja tykkäsivät. No mistäpä eivät tykkäis, kaikki ruoka menee ja siitä olen kiitollinen. Pinaattikeitto on ainut mikä ei maistu, mutta sitä meillä ei koskaan tehdäkään ja kuulin ettei koulussakaan ole enää pinaattikeittoa tarjolla. Se oli myös minulle lapsena ainut ruoka jota en niin kovin mielelläni syönyt, mutta maistoin aina pienen annoksen. Muistatteko ne pienet voinapit? Niihin piilotettiin pinaattikeitot koska meillä ei koulussa saanut jättää ruokaa ja aina piti kuitenkin joka ruokaa maistaa. Nyt jälkikäteen naurattaa, eihän se oikeesti voinut olla niin pahaa että leipää ja voita piti syödä niin paljon että sai pinaatit tungettua voinappeihin. Pysykäähän terveinä ja pitäkää itsenne lämpiminä niin kuin apteekkarin täti minua tänään neuvoi 🙂

 

Siinäpä se oli- kesä taputeltu

Jotenkin haikea fiilis tuli pihaa haravoidessa. Siinä vasta tajusin että kesä on ohi. Nopeaa se menikin, niin kuin joka vuosi mun mielestä. Loput kesäkukat otin pois ja istutin callunoita tilalle. Muratit kasvoi kesän aikana niin pitkiksi enkä raaskinut heittää poiskaan, joten kiersin rautalangan ympärille ja siinä saavat vielä odotella pakkaskelejä. Vaikkei pihallamme paljon lehtipuita olekaan, silti haravoimista riittää. Jostain kummasta ne lehdet meidän pihalle lentää ja rakot käsissä saa lehtiä haravoida pois. 

DSC_1928%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1918%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1910%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1887%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1876%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1909%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1903%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1871%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1900%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1889%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Ystäväni kysyi eilen ihan yhtäkkiä että muuttaisinko toiselle paikkakunnalle opiskelemaan kun juteltiin opiskeluista ja muista tulevaisuuden suunnitelmista. Siinä haravoidessa jäin sitten miettimään asiaa ja tulin aina samaan päätökseen. En missään nimessä. En ollut edes koskaan ajatellut asiaa ennen kuin eilen asian tullessa puheeksi. Lapset tykkäävät omasta koulustaan enkä heitä sieltä voisi ottaa pois. En edes kolmeksi vuodeksi. Enkä voisi ajatella ottavani vuokralaisia omaan kotiin. Muuten kyllä voisin vaikka lähteäkin, opiskelu kun kiinnostais edelleen. Nyt tulee kaksi vuotta viime opinnoista, miten nopeaa tuo aika meneekään. Kirjoitinkin täällä blogin puolella valmistuttuani että haluaisin vielä jatko-opiskella. Täällä kuitenkin elellään ja ollaan ja lapset saavat käydä pientä kyläkoulua ihanien opettajien luokissa <3 Minä lähden opiskelemaan vaikka sitten mummona, mutta nyt ei ole sen aika 🙂

Nyt Emmerdalen seuraan kera viinilasin! Ai juhlinko jotain? Ehei 😀 ..tai joo, sitä kun mies kotiutuu huomenna työreissulta ja ikävä on kova. Meillä kaikilla. Ihana ikävöidä ja odottaa toista kotiin. Näihin mietteisiin hyvää syyskuun viimeistä päivää ja viikonloppuja kaikille! Ens kuussa meillä alkaakin joulun odotus.

DSC_1894%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

Kurkkupurkit oksalla

Parasta mitä tiedän tässä vuodenajassa on ehdottomasti kynttilöiden ja takkatulen liekki. Lämmitin koko illan takkaa ja loppuillasta sai jo heittää villasukat jaloista, tuli sen verran lämmin. Ulkona ollaan kynttilöitä polteltu siitä asti kun illat pimenivät. Sytyttää piha täyteen kynttilöitä eikä välttämättä tarvita pihavaloja silloin ollenkaan. Ihana hipsiä illalla kotiin naapurin paljusta kun piha loistaa kynttilöiden valossa. Tämä tietenkin vain viikonloppuisin. Hieman jo polttelis laittaa ensimmäiset jouluvalot johonkin nurkkaan ;D Kyllä, luit oikein!! Yksi ystävistäni sais varmaan hepulin kun tulis käymään, hän kun ei tykkää joulusta ollenkaan. No ehkä odottelen lokakuun puolelle 🙂

Sillä välin tunnelmoidaan lyhtyjen ja kurkkupurkkien(!) valossa. Tein monta vuotta sitten kurkkupurkeista lyhtyjä. Niitä onkin kertynyt jo pitkä rivistö kuusen oksille. Havujen alla oikein hyviä valonlähteitä kun ei vesi eikä tuuli pääse lasin sisälle. Joko teillä on muuten kesäkukat heivattu pois? Minä vielä sinnittelen muutaman kukan kanssa, en ole raaskinut heittää poiskaan kun vielä kukkivat. Senetti oli tämän kesän lempikukkaostos, niin kestävä se on ollut. Edelleen etuterassilla tekee uutta nuppua.

DSC_1725%20%E2%80%93%20kopio-horz%20%E2%

 

DSC_1728%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Leppoisaa illan jatkoa! Äänestä päätellen olohuoneessa katsotaan huutokauppakeisaria, joten pakko liittyä seuraan 🙂 

 

DIY- Syyskranssi

DSC_1643%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1674%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1676%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1650%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Myöhäisiltaa kaikille! Tuossa parisen viikkoa sitten valmistui käpykranssi (klik) ja nyt tein leikkimökin oveen vaahteranlehtikranssin. Moni kyseli mitä käytin käpykranssin pohjana. Paksusta pahvista leikkasin kävyille pohjan, johon liimasin kuumaliimalla kävyt. Ja hyvin on pysynyt. Ihan en uskaltaisi kranssia laittaa taivasalle mutta katoksen alla pysyy hyvänä. Vaahteranlehtikranssi säilyy vesisateessakin. Pohjana käytin paksua rautalankaa, josta tein tukevan ympyrän. Pihapuun vaahtera oli jonkun verran tiputtanut jo lehtiä maahan, loput nappasin alaoksista 🙂 Nopea tekele ja näyttävä!

Täällä on hieman erilainen arki päällä kun isi lähti reissuhommiin, jos olette ihmetelleet postauksien vähyyttä viime ja tässä kuussa. Silloin kun ollaan koko perhe koolla niin aikaa vietetään perheen kanssa ja kun olen yksinään lasten kanssa aika menee silloinkin lasten kanssa ollessa 🙂 Ikävä on isiä aina työviikkoina! Mutta eiköhän me kohta saada taas arjen tutut rutiinit toimimaan 🙂 Paljon ollaan lasten kanssa mm. askarreltu, tässäkin pikkuprojektissa tyttö oli mukana ja haki lisää lehtiä kun loppu materiaali kesken. Yhden kranssin olisin halunnut vielä tehdä, nimittäin ohrakranssin. Puinnit oli kuitenkin jo tehty tutun maanviljelijän pellolla, joten se kranssi taisi jäädä ensi vuoteen.

Lastenhuoneessa on jo puolitoista tuntia ollut hiljaista, joten tää mamma viettää hetken omaa aikaa ja katson Netflixistä jonkun elokuvan. Mukavaa alkanutta viikkoa Sinulle! Palataan taas 🙂

 

 

Päivät lyhenevät ja illat pimenevät

DSC_1570%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1551%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1566%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1553%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1540%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_1563%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Eilen kaatosateessa pyöräillessä tuli vahvasti syksyn tuoksut esiin. Kesä on kohta loppu. Enää ei tarkene minishortseilla ja topilla ulkona. Katsoin vuoden takaisia kuvia ja siellä pötköttelin nurmikolla bikinit päällä. Ei ihan heti voi tehdä samaa. Silti vaikka olen aina ollut kesäihminen ja olen vahvasti sitä edelleen, niin syksyssäkin on omat ihanat puolensa. Pääsee metsään sienestämään ja puolukoita keräämään, aamulla saa laittaa villasukat jalkaan kun lattia tuntuu viileältä ja sytyttää takkaan tulet. Niin ja ne kynttilät, mun lempparit! Myös sisustusinto nostaa päätään. Kesällä meillä ei sisällä juurikaan tehty mitään, ulkona kyllä senkin edestä.

Viime viikonloppuna syntyi elämäni ensimmäinen käpykranssi! Kransseja olen tehnyt monenlaisia, mutta kävyistä en koskaan. Samalla haettiin metsästä muutakin askartelutarviketta mm. jäkälää, kelottuneita oksia ja varpuja. Niistä lisää myöhemmissä postauksissa. Yhden kelottuneen ison oksan maalasin jo mustaksi, josta on suunnitteilla syksyn pimeisiin iltoihin valonlähde. Syksyn hyviin puoliin on vielä lisättävä ruska <3 Miten kaunista onkaan kun pihan vaahtera loistaa oranssin eri sävyissä. Vaahteranlehtikranssi taisi muuten olla ihan ensimmäinen kranssi jota kokeilin kauan sitten. Tänä syksynä taidan tehdä useammankin kranssin, joka oveen erilainen. 

Nyt toivotan teille oikein ihania kesän viimeisiä päiviä, nautitaan hetkistä ja auringonsäteistä. Hyvää viikonloppua!

Olohuoneen syksy

DSC_9723%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_9725%20%E2%80%93%20kopio.jpg

 

DSC_9735%20%E2%80%93%20kopio%20%282%29.j

Tykkään tästä meidän olkkarin syksylookista paljon. Rauhallinen värimaailma, puunsävyjä, lämpimiä tekstiilejä ja viherkasveja. Ja se tärkein – ei liikaa piensisustustavaraa vaan juuri sopivasti. Villahuopa oli kyllä hyvä ostos viime vuonna, sen alla otin eilen illallakin päikkärit. Päikkärit venyivät ja venyivät ja illalla ei meinannut uni tulla enää ollenkaan. Enkä ollut ainut. Tytöllä oli aamulla labraan aika verikokeisiin ja yö meni sitä jännittäessä. Halusi tulla meidän viereen nukkumaan, pidin kädestä kiinni ja vihdoin nukahti kahden tunnin päästä. Toinen oli niin kauhuissaan tulevasta aamusta. Onneksi saatiin kuitenkin verikoe otettua kun pidin tyttöä sylissä ja silitin päätä. Potilaalta pääsikin koitoksen jälkeen helpotuksen huokaus, ei se ollutkaan niin kamalaa mitä etukäteen asiaa mietti. 

Jos joku ihmettelee mitä peuralle on käynyt niin raukka sai osumaa pojan leikeistä yks päivä, joten joutuu nyt olemaan ilman häntää 😀 Saiskohan reiän paikattua askartelumassalla.. Mukavaa syyspäivää!