Vapaaehtoinen karanteeni jatkuu
Kotikaranteeni näyttää jatkuvan ainakin kesään asti. Lapsille on myönnetty lupa olla pois koulusta kesälomaan alkuun ja alan heitä opettamaan heti, kun etäopiskelu loppuu 13.5. Itse en ymmärrä lainkaan päätöstä aukaista kouluja pariksi viikkoa ennen kesälomaa. En näe siinä mitään järkeä ja uskon, että moni vanhempi on samaa mieltä. Ainakin opettajat ja oppilaat meidän koulussa ovat samoilla linjoilla, että etäopiskelu olisi voinut jatkua. Mutta me emme näitä päätöksiä tee. Me saatiin onneksi jäädä kotiin, kun kuulun riskiryhmään. Vapaaehtoinen karanteeni siis jatkuu. Harmittaa niiden perheiden puolesta, jotka haluaisivat pitää lapset kotona, mutta eivät saa lupaa jäädä kotiin, jos kukaan perheestä ei kuulu riskiryhmään. Joiltain vanhemmilta on tullut Facebookiin jopa päivitystä, että onneksi koulut vihdoin aukeavat, kun ei tätä etäopiskelua jaksa enää. Minusta niin surullista.
Eihän sitä tiedä miten kauan korona täällä viipyy ja onko sitä vielä syksylläkin, kun uusi lukukausi alkaa. Paljon on kysymyksiä, joihin ei tiedä vastausta. Olen yrittänyt elää päivä kerrallaan ja olla miettimättä liikaa asioita, mutta vähän jo pelottaa kesä ja tuleva synnytys. Tai rehellisesti sanottuna jo aika paljon. Tuolla se takaraivossa jyskyttää, vaikka olen ajatellut muita asioita. Mitä tapahtuu? Saako isä olla mukana sairaalassa vai jäänkö sinne yksin vauvan kanssa? Saako perhehuonetoiveet unohtaa? Entä jos joku meistä sairastuu koronaan ennen synnytystä? Tai sairaalasta saadaan tartunta? Toivon vaan, että kaikki menisi hyvin ja päästäisiin kotiin muutama päivä synnytyksestä, niin kuin muistakin lapsista ❤️ Ja pysyttäisiin terveenä, karanteenia voin jatkaa niin kauan kuin tarve vaatii.
Oletteko te tavanneet ystäviä tai sukulaisia? Me ollaan nähty omia vanhempia ulkona. Tyttö on puhunut paljon videopuheluita ja nyt näki parasta ystäväänsä ekaa kertaa pyörälenkillä ja molemmat totesivat, että on ollut niin ikävä! Poika taas kaipaa kovasti liikuntatunteja koulusta ja tietysti kavereitaan. Onneksi kelit lämpenivät, niin voi nähdä ystäviä ulkona.
Ruokaostokset ja kukat
Ruokatilauksen yhteyteen olen ottanut tavaksi tilata itselleni pientä piristystä kukkien muodossa. Viimeksi ostin pari kimppua erivärisiä neilikoita ja näin viikon jälkeenkin ne jaksavat kukkia niin kauniisti. Tässä tulee muuten samalla huomattua paljonko meidän perheessä menee kuukaudessa rahaa ruokaostoksiin ? Aiemmin en ole tähän niin kiinnittänyt huomiota, mutta kuitenkin suurinpiirtein tiennyt mitä menee mihinkin. Kaiken näkee tilaushistoriasta, mistä on kätevä seurata mitä ostaa. Yksi hyvä puoli on myös se, ettei tule tehtyä heräteostoksia! Ja kukkiahan ei lasketa heräteostoksiin. Ne tuovat niin paljon iloa, että ehdottomasti vaikka joka viikko ostan kimpun tai kaksi! Jos teitä kiinnostaa niin voisin tehdä ruokamenoista oman postauksen? Toivotan teille kaikille aurinkoista loppuviikkoa ja virtuaalihalaus jokaiselle sitä tarvitsevalle ❤️ Kesä tulee ja ystäviä ja sukulaisia voi tavata ulkona turvallisin mielin.
Äitiä olen nähnyt oven takaa parin metrin etäisyydellä, kaverin kanssa olen käynyt pari kertaa lenkillä ja yhden ystävän kanssa ollaan tehty kerran videopuhelu. Joitain tuttuja saattaa välillä nähdä, kun tuolla lenkkeilee. Muuten ihan ittekseen täällä kisun kanssa.
Eli ei olla sielläkään kyläilty. Sama meininki täälläkin 🙂 Ulkona on nähty äitiä ja iskää sekä appivanhempia. Saa nähdä miten kauan tätä jatkuu.. Täälläpäin ainakin tuntuu, että ihmiset ovat jo osin `unohtaneet` koko koronan, niin paljon on autoja kauppojen pihoissa ja yks päivä näin kuinka lauma lapsia tuli R-kioskilta dippereiden kanssa.. En tiedä olenko liian tiukka äiti, mutta meidän lapset ei keskustaan lähde pyörillä. Hyvää viikonloppua sinne, Irina sulle ja kisulle!