White & Black on sisustukseen painottuva blogi, joka on toiminut aktiivisesti jo vuodesta 2010. Maalla, luonnon keskellä sijaitsevassa omakotitalossa sisustetaan itse rakennettua kotia suurella sydämellä sekä kasvatetaan puutarhaa metsän läheisyyteen. Uutta ja vanhaa yhdistellen syntyy kodin persoonallinen sisustus, unohtamatta itse tehtyjä yksityiskohtia.
Sisustukseen on tuotu lämpimiä, luonnonläheisiä sävyjä mustan ja valkoisen lisäksi. Diy-jutut ovat alusta asti olleet blogin punainen lanka. Yksikerroksista vaaleaa taloa asustaa sisustus- ja puutarha-alalta valmistunut äiti, reissuhommia tekevä isi sekä maailman rakkaimmat lapset. Yhteisiä harrastuksia miehen kanssa ovat kodin yhteiset projektit. Terassi, leikkimökki tai kasvihuone syntyvät yhdessä suunnitellen ja tehden. Omasta pihasaunasta, paljusta ja lasiterassista haaveillen. Tervetuloa lukemaan!
Lomat on kohta lomailtu ja lapsilla koulu lähestyy. Huomasittekin ehkä heinäkuun olleen blogin puolella hiljaista. Kamera on kyllä ollut mukana joka reissulla ja olen kuvannut paljon, mutta tietokone on pysynyt kiinni melkein kuukauden 🙂 Ja loma teki hyvää <3 Viimeisin reissu oli mökille Kainuuseen ja vietimme asuntoautolla myös pari yötä Kalajoen hiekkasärkillä. Kauniita maisemia ja vielä kauniimpia auringonlaskuja. Voisin istua vaikka koko yön auringonlaskua ja nousua katsellen 😀 Ja kun seura on vielä mitä parhainta niin mikäs siinä katsellessa merelle ja järvelle päin. Lapsetkin jaksoivat valvoa jopa kahteen ja nyt ollaankin sovittu että puoli yhdeksältä pitää olla iltapala syötynä, hampaat pestynä ja yöpuku päällä sängyssä, että jaksaa taas aloittaa aikaiset kouluaamut. Taksi tulee jo tuntia ennen koulun alkua hakemaan pihasta. Olihan meillä huippuhauskaa reissuilla ja lapset tykkäsivät kun saivat hengailla (lue: valvoa) aikuisten kanssa.
Tyttö löysi tontilta sijaitsevalta vanhasta rakennuksesta keinutuolin ja pyysi saisiko sen leikkimökkiin. Aloin tarkemmin tutkimaan tuolia kun mua muistutettiin sen olemassaolosta (miten olinkaan unohtanut) ja pohjassa lukee Asko. Enpä ollut ennen hoksannut katsoa tuolia tarkemmin. Miltähän luvulta mahtaa olla? Pinta oli sen verran kulunut että maalasin keinutuolin mustaksi ja kuivuttuaan siirsin leikkimökkiin. Niinkuin huomaatte, järjestys ja tavarat ovat taas vaihtuneet, tällä kertaa sisustus on täysin tytön käsialaa. Toinen aivan onnessaan kun sai sisustaa niillä tavaroilla mitä rakennuksesta löysi ja työn päätteeksi sain tulla ihailemaan uudistettua sisustusta. Äidin mielestä todella hieno.
Voi että nämä kuvasi ovat niin kauniita!<br />
Ihanan sisustuksen on tytär tehnyt, -ei ole omena kauas puusta pudonnut…☺<br />
Tutun näköiset matot… Itselläni on yksi tuollainen toisessa wc:sä, -tykkään!<br />
Mukava kuulla että on ollut onnistunut loma, sellaisen jäkeen on mukava palata arkeen!<br />
Kauniita loppukesän päiviä toivottelen!♥
Meinasin jättää koko postauksen tekemättä kun sisäkuvat eivät omasta mielestä onnistuneet, joten kiitos Titti ♥<br />
<br />
Mulla oli nuo matot wcssä mutta kun pesin ne koneessa niin pienenivät 5 cm. Ostin sitten uudet matot tilalle. <br />
<br />
Kesä oli kyllä ihanaa aikaa, niin kotona kuin reissussa. Saataisiimpa nauttia vielä auringosta tämä kuukausi. Samoin sinne ♥
Veikkaisin keinutuolin olevan 60-luvulta. Äitini lapsuudenkodissa oli hyvin samanlainen. Sen mentyä perinnönjaossa toiselle, äitini etsii samanlaista 🙂 googletellessani tuoleja löysin tämän postauksen.
Moi Jenya!<br />
<br />
Kiitos tiedosta, ajattelinkin että keinutuoli voisi olla 50- tai 60-luvulta kun luulen että silloin tuo vanha rakennus on rakennettu mistä tuolin hain.<br />
Voi toivotaan että äitisi löytää keinutuolin itselleen ♥
Heippa,
onpa herttainen sisustus mökissä! Upean pinnan olet saanut myös sopusuhtaiseen keinutuoliisi, joka olikin aikamoisen hyvä löytö. Tämä on nimittäin Ilmari Lappalaisen Askolle 1950-luvulla suunnittelema keinutuoli ”Seija”. Itselläni on samainen tuoli, jossa 50-luvulla olen onnellisena pikkutyttönä kiikutellut mummolan keittiössä mummon lämpimässä sylissä. Ihania muistoja! Postauksesi on jo vanha, mutta ehkäpä tämä jonkun silmiin täältä osuu. Leppoisia keinutteluja sinne teillekin toivottelee Iituli
Hei Iituli,
Voi miten kaunis muisto lapsuudestasi ja mummostasi ❤️ Kiitos kun jaoit sen täällä.
Ihana kun jätit viestiä. Nyt sain keinutuolille nimen ja vuosiluvun, kiitos! Hyvää huomista itsenäisyyspäivää sinne ja joulunodotusta ❤️
Kiitos kovasti kummallekin. Sekä siitä että löytyi samanlainen keinutuoli kuin vaimoni saama perintötuoli että joku joka tiesi, että kyseessä oli Seija-tuoli. Meidän tuolissa oli kyllä Asko-leima, mutta ei on kiva kuulla, että mistä tuoli on lähtöisin! Mukavaa kevättä! Pasi
Hei Pasi,
Ihan mahtavaa että täältä löysitte oikeaa tietoa etsimäänne keinutuoliin 🙂 Perintöhuonekaluilla on niin paljon tunnearvoa ja on mukava saada selville enemmänkin huonekalujen historiaa.