Merenkurkun saaristo- Svedjehamn

svedjehamn
svedjehamn
saaristo

Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla – Merenkurkun saaristo. Ensimmäistä kertaa kävimme täällä Vaasan seudulla. Tänne matkataan Suomen pisimmän sillan kautta. Raippaluodon silta oli jo itsessään nähtävyys. Mustasaaren tunnelmallisten talojen ohi saaristoa kohti ajaessa sanoin ääneen, että jos meillä joskus on mökki niin se on täällä ? Ihmisillä oli niin idyllisiä taloja ja valloittavia puutarhoja reitin varrella. Meri kimmelsi puiden välistä ja mutkaisen tien päässä oli Svedjehamn.

Svedjehamn

Nämä kaikki kuvat ovat Svedjehamnista. Veneitä, merta, ja vanhoja rakennuksia. Miljöö oli niin kaunis ? Vaellusreittejä olisi lähtenyt myös muihin saariston paikkoihin, mutta helteessä päädyimme ihastelemaan vain Svedjehamnin maisemia. Kävimme näköalatornista kuvaamassa merta ja saaria ja lapset halusivat nähdä näkyykö tornista Ruotsin puolelle. Itse ihastuin erityisesti punaisiin venevajoihin ja merimaisemiin. Vaikka turisteja oli paljon, niin se ei häirinnyt ollenkaan kun kaikki oli levittäytynyt eri puolelle saaristoa. Joskus lähdemme ehdottomasti tänne uudelleen ja seuraavan kerran asuntoautolla. Ehtii näkemään useammassa päivässä enemmän kun parkkeeraa asuntoauton yöksi tänne. Muistaakseni 15e oli vuorokausihinta karavaanareille. Parkkipaikka oli iso eikä autolle tarvinnut etsiä paikkaa. Neljän tunnin lippu henkilöautolle maksoi pari euroa.

Yövyimme Vaasassa Sokos Hotel Vaakunassa ja kävimme syömässä Amarillossa. Hotellille ja ravintolalle täytyy kyllä antaa myös täydet pisteet. Niin ystävällistä henkilökuntaa ja huippu palvelu. Amarillossa ystävällinen tarjoilija oli käynyt kysymässä mieheltä, että viedäänkö minun ruoka siksi aikaa takaisin keittiöön ja lämmitetään uudelleen, kun lähdin nukuttamaan vauvaa ulos vaunuihin. Huomaavaista henkilökuntaa! Hotellissa oli hyvä, iso hotellihuone meidän koko perheelle. Teinit saivat oman väliovellisen huoneen ja me vauvan kanssa nukuimme toisessa huoneessa. Meidän oli tarkoitus ostaa matkasänky vauvalle kun tarvitaan sitä myöhemminkin, mutta ne oli joka paikasta myyty loppuun.

Ihastuimme hotelliin niin, että kävin respasta kysymässä jos voisimme jäädä samaan huoneeseen myös toiseksi yöksi, mutta sekin oli myyty loppuun. Ei ollut enää kuin yhden hengen huoneita saatavilla. Ihmeteltiin siinä sitten yhdessä, kun ei sänkyä löytynyt että vauva taitaa nukkua sitten meidän vieressä. Respan täti sanoi saman tien, että tuomme sängyn huoneeseen veloituksetta ja niin kohta oveen koputettiin ja vauvalle tuotiin oma peti. Ja hän ehti valloittamaan suloisella hymyllään kerroshoitajankin, joka jutteli pienelle hetken. Aivan ihanaa palvelua! Ehdottomasti lähdemme Vaasaan toistekin. Voisin jatkossakin kertoa täällä lomakohteista, joissa saa näin upeaa palvelua. Laitetaan sana kiertämään ?

Kesäloma on siis alkanut oikein mukavasti. Ollaan käyty myös Kuopiossa, Kokkolassa ja järven rannalla mökillä. Nyt kotona ensi viikko ja sitten taas johonkin päin Suomea. Koko perhe on niin lomamoodissa, että blogissakin on ollut hiljaisempaa. Joko siellä on lomat vietetty vai onko loma edessäpäin?

Pionit ja reissutyö

Katsokaa miten ihanasti nämä pionit kukkii! Ja vika kuvassa pihajasmike. Ehkä paras vuosi pionien kanssa ? Ikinä ennen eivät ole näin suurta ja montaa kukkaa tehneet. Kukkapenkissä on muistaakseni kuutta eri lajiketta ja ovat kasvaneet valtavasti siitä kun ne istutin. Yleensä sade on nämä vienyt, mutta nyt ollaan saatu nauttia hellepäivistä ilman sateita joten pionitkin tykkäävät. Ihan pakko käydä joka ilta pieni puutarhakierros pihalla (nyt kun hyttysetkin vähentyneet niin ei tartte juosta pihan poikki) ja ihastella pioneja.

Loma ilman suunnitelmia

Istun lauantai-iltaa täällä takaterassilla ja nautin viimeisistä auringonsäteistä. Pienin simahti jo kasilta ja isommat lapset katsovat leffaa. Huomenna alkaa meidän loma kun iskä tulee reissutöistä kotiin. Viiden viikon yhteinen loma ? Mitähän kaikkea kivaa sitä keksis.. Tänäkin vuonna mennään fiiliksellä ja extempore meiningillä. Ei olla suunniteltu mitään etukäteen, paitsi yksi ihana mökkireissu. Aamulla saatetaan päättää jotain ja sitten ollaankin menossa jo jonnekin päin. Semmonen loma on paras. Tekis niin mieli kokeilla niitä kelluvia lasi-igluja. Tiedättekö ne? Tai onko teistä joku yöpynyt sellaisessa? Oliko ainutlaatuinen kokemus? Eipä sitä tiedä vaikka joku aamu herättäis semmosesta.

Reissutyö

Reissutyöstä muutama sananen. Onhan siinä hyvät ja huonot puolensa. Varmasti jokainen reissuleski voi samaistua näihin ajatuksiin. Ikävä tulee joka kerta kun halataan ja pussataan ja auto lähtee pihasta. Meillä arki täällä kuitenkin jatkuu ja meno on välillä niin vauhdikasta, ettei aina ehdi ikävöimään. Paitsi iltaisin kun menet nukkumaan. Silloin se ikävä yleensä iskee.

Välillä on kieltämättä käynyt mielessä, että palkkais siivoojan tänne niinä viikkoina kun iskä on poissa. Tai nurmikonleikkaajan. Tai talvella lumenkolaajan. Tai masterchefin. Helpottais hieman tätä työn määrää kun pyörität arkea yksin 24/7. Mutta sitten kun oot saanut kaiken yllä mainitun tehtyä tai kun auto ajaa viikon työputken jälkeen pihaan niin kummasti unohtuu nuo ajatukset. Ja onhan mulla nuo isommat lapset usein apuna ❤ Oisittepa nähny miten onnellinen poika oli kun vauva oppi sanomaan hänen nimen. Nyt sitä hoetaan koko ajan ja meitä naurattaa kun vauvan mielestä kaikki perheen lapset on samannimisiä ?

Parasta reissutyössä on ehdottomasti ne lomaviikot kun iskä saa olla kotona. Vuodesta yli seitsemän kuukautta. Se on kuitenkin aika paljon lomaa. Verrattuna siihen kun nuorempana ennen lapsia teki kaikki arkipäivät töitä ja lauantai ja sunnuntai oli ainoastaan vapaata. Joskus vain lauantai kun sunnuntaina piti lähteä jo yövuoroon. Siihen kesäloma päälle. Kun tilipäivä koitti, palkka tuli ja palkka meni. Niinku mies on sanonut, ei hän tätä tekis jos palkka ei olisi näin hyvä ja loma-ajat pitkiä. Se myös mahdollistaa sen ettei minulla ole kiire töihin vaan saan olla vauvan kanssa edelleen kotona. Ja haluan olla täällä.

Rakastan kotona olemista ja varsinkin nyt korona-aikana se on korostunut entisestään. Tottakai sitä välillä pitää päästä johonkin ihan yksin. Mutta tosi paljon tehdään asioita yhdessä aina silloin kun iskä on kotona. Oon miettinyt, että tulevaisuudessa voisin hyvinkin ajatella itseni johonkin työhön, jota voisi tehdä kotoa käsin. Tämmöisiä ajatuksia kun pyörittelee niin ei voi olla huomaamatta miten tärkeä paikka koti mulle on. Täällä viihdyn.

Jos nyt loppuun laittaisin reissutyöstä plussat ja miinukset paperille niin kyllä plussat voiton vie. Heräsikö ajatuksia? Löytyykö sieltä muita perheellisiä reissuleskejä? Aurinkokin ehti laskea kun jäin tänne terassille miettimään ja pohtimaan ? Kotihiiri lähtee nyt hampaiden pesulle ja vauvan viereen nukkumaan. Hyvää yötä.

Juhannus 2021

Kesäkuun viimeisiä päiviä vietetään. Ensimmäiset pionit puhkesivat sopivasti kukkaan juhannukseksi. Kyllä on kesä pistänyt parastaan. Niin toivon, että heinäkuu jatkuisi samanlaisena. Rakastan tätä hellettä ? Onko muita jotka tykkää? Vai onko liian kuuma?

Juhannus

Juhannus meni kotosalla. Ja minusta just ihaninta viettää juhannus kotona. Tuoda koivut oven pieleen ja hakea juhannuskimppu terassin pöydälle. Paljuilla päivittäin. Syödä hyvää ruokaa niin, että napa meinaa ratketa. Tehdä muutama drinksu oman maan sitruunamelissasta. Syödä vielä vähän lisää. Saunoa. Uida. Valokuvata pellolla kohta 1-vuotiasta. Ajatella, että meidän vauva on kohta jo taapero. Vauvavuosi on lopuillaan ? Vaalia juhannusperinteitä ja tehdä niitä lisää. Sellainen oli meidän juhannus.

Lämpö ja aurinko on vauhdittanut kasvihuoneen taimien kasvua. Kukkia on tulossa paljon ja ensimmäistä satoa odotellaan. Parasta nähdä oma kasvattamat kurkut ja tomaatit näin suurina ja rehevinä. Ei tarvitse kohta enää kaupasta kantaa vihanneksia. Meillä syödään tosi paljon salaattia, kurkkua ja tomaattia. Aamupalalla ja lounaalla. Joskus tehdään ruokaisa salaatti iltapalapöytäänkin. Myös lapsille maistuu. Pienestä asti ollaan opeteltu syömään vihanneksia ja onneksi kelpaavat näin isompinakin.

Viimeinen viikko pyörähti käyntiin yksin lasten kanssa ennen iskän kesälomaa. Välillä tuntuu, että apukädet ja lisäneuvottelutaidot olisi enemmän kuin tervetulleita ikähaarukan ollessa vauvasta teini-ikäisiin ? Vauva kerkeää ihan joka paikkaan ja niin kuin sanotaan silmät tosiaan saisi olla selässäkin. Tällä hetkellä mielenkiintoisimmat paikat ovat kaikki mihin pääsee kiipeämään, kissan vesi- ja ruokakuppi ja kissan häntä. Häntää voisi jahdata vaikka kuinka kauan ympäri taloa.

Ja isoimmat lapset.. no sanotaanko näin, että ihan päivittäin vaaditaan hyviä keskustelutaitoja ? Näin kesälomalla kotiintuloajat ja peliajat pitkittyy ja minä kun nukahdan illalla hyvissä ajoin niin tietokoneella saatetaan olla vielä yöllä yhden aikaan. Toista se oli silloin omassa nuoruudessa. Tunti oli peliaikaa jokaisella sisaruksella, kun muuten lankapuhelin piippas vaan varattua eikä kukaan päässyt puhelimella läpi. Kuka muistaa? Tästä oon muutaman kerran maininnut miten oli ennen ja saan vaan vastaukseksi ettei me äiti jakseta enää kuulla tuota sun tarinaa ?? Ja niistä kotiintuloajoista. Viimeistään yhdeksältä pitää olla kotona. Näistä saa välillä vääntää ihan urakalla. Onneksi nuo mun rakkaat teinit osaavat olla myös ahkeria, ystävällisiä ja vastuuntuntoisia nuoria jankutuksesta huolimatta ? Hyvää alkanutta viikkoa!