Helmikuu – Talvi ja olohuone

Helmikuu vaihtui lumisateiden merkeissä. Tänne on tullut älyttömästi lunta lisää. Nuo mun rakkaat apulaiset ahkeroivat heti aamusta ja kolasivat puoli pihaa. Toinen puoli odottaa vielä. Lunta tulee koko ajan lisää, joten saa varmaan illalla kolata koko pihan uudestaan. Nyt sitä toivoisi, että tuo toinen puolisko olisi kotona auttamassa tai joku kävisi vetäisemässä traktorilla pihan puhtaaksi, kun itse en pysty lumitöitä tekemään. Onneksi huomenna saan reissumiehen kotiin.

Talvi jatkuu vielä, vaikka kevät ja kesä on ainakin mulla tuon tuosta mielessä. Lapset ovat saaneet hiihtää, kuopus hiihti 10 km liikuntatunnin aikana ja odottaa kovasti, että koulun luistinrata on piakkoin valmis. Ollut sen verran lauhaa, ettei kunnon jäätä ole voinut tehdä, välillä -15 pakkasta ja seuraavana päivänä saattaa olla jo plussan puolella. Erikoisin talvi ollut kyllä pitkään aikaan.

Huomaatteko miten olohuone huutaa uutta mattoa lattialle? Niin minäkin! Vaikka kuvissa matto näyttää paljon paremmalta eikä pienet tahrat näy kauempaa katsottaessa. Toissailtana tähän tipahti kokonainen jogurttipurkki, hups. Mangohillot levisi pitkin mattoa ja silloin toivoin, että olisipa meillä tummempi matto. Kissan oksennuksista puhumattakaan! Niitäkin on monet hinkattu tuosta matosta pois. No siivouksen jälkeen mieli aina muuttuu ja en missään nimessä halua tummaa mattoa, vaikka se huomattavasti helppohoitoisempi olisikin. Vaalea matto käy tilaan parhaiten tuon ruskeansävyisen lattian kanssa. Olohuone olisi liian synkkä tummemmalla matolla. Materiaali voisi olla ehkä jotain muuta kuin puuvillaa, lähtisi tahrat helpommin irti. Niiltä kun ei voi lapsiperheessä välttyä. Oon ehkä vaan liian ranttu, kun ei tahdo uutta mattoa löytyvän etsinnöistä huolimatta. Sitten kun löydän sen täydellisen maton, niin koot loppuvat siihen 160×240 ja meille pitää olla 200×300 kokoinen matto, niin kuin tämä nykyinenkin on.

Lapset kävivät äsken syömässä ja ehtivät jo takaisin ulos sillä aikaa kun tätä kirjoitin. Oon vaan niin ylpeä noista, ihan omasta halustaan menivät jatkamaan lumitöitä eikä mun tarvinnut edes pyytää. Tyttö aukaisi aamulla huoneensa verhot ja tuumas ‘Oho, onpa tullut paljon lunta, äiti mä meen lumitöihin’. ❤️ Ollaan muuten pärjätty hyvin viikko ilman autoa. Kerroin viime postauksessa autottomuudesta. Kaupassa ei ole tarvinnut käydä, kun hyvin suunnittelin viikon ruoat etukäteen. Ei ole ollut mitään ongelmaa! Tähän voisi jopa tottua 😉 No ei nyt sentäs 😀 Leppoisaa talvisunnuntaita jokaiseen kotiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *