Eilen kahviteltiin mummon kanssa ystävänpäivää. Syötiin lohikeittoa ja jälkkäriksi juotiin kahvit suklaakakun kera. Oli tarkoitus lähteä vielä hiihtolenkille, mutta sen verran oli herkkuja vatsassa ettei kyennyt. Kuvassa näkyvät neilikat on muuten ne kolme viikkoa sitten ostetut. Edelleen hengissä. Menevät varmaan vielä yhden viikonlopun. Tämmösistä leikkokukista mä tykkään! Kuvassa myös herttainen assistenttini 🩷 Kamerajalustan kun kaivan esiin, hän on viivana paikalla ja nytkin kysyi että saanko äiti tulla kuvaan. Ylisöpö avustaja. Juoksi tuota ruokailupöytää ympäri aivan mielissään kun otin kuvia.

Ruokailutila

Kaikista toimivammaksi meidän keittiöön olen todennut tämän pyöreän pöydän. Tässä siis jatkopala nyt paikallaan. Joskus tässä on ollut kuuden hengen suorakulmainen pöytäkin, mutta se vei liikaa tilaa muualta keittiöstä. Pyöreän pöydän ääreen mahdutaan hyvin koko perhe. Pienin ruokailee vielä syöttötuolissa, joka nostetaan tuohon tuolien väliin. Maalia pöytä kyllä kaipaisi. Kerran olen tämän maalannut. Onko teillä muuten tapana istua aina samoilla paikoilla kun ruokailette? Meillä on. Jokaisella on omat paikat ja taaperon tuoli laitetaan kodarin oven eteen noiden kahden tuolin väliin. Sitten kun on vieraita, niin he saavat päättää istumapaikat ja me istutaan sitten lisätuoleilla. Hyvin mahtuu kuusikin ihmistä pyöreän pöydän ympärille.

Löysin muuten kolmella eurolla kirppikseltä nuo ihanat keramiikkakupit ja sokerikon. Harmi kun ei ollut kuin kaksi kuppia, olisin ostanut useammankin.

Loppuun vielä behind the sceens.. Yleensä ajastan kameran 2-10 sekuntiin ja siinä ajassa taapero ehtii juosta olohuoneesta kameran eteen tukka hulmuten. Välillä saa räpsiä kymmeniä kuvia ennenkuin joku onnistuu. Vauhtia ei tästä talosta puutu ja se on hyvä niin 🩷 Aurinkoista viikon jatkoa!

Seuraa blogipäivityksiä helposti instassa tai blogit-sivustolla:
https://www.instagram.com/whiteandblackblogi
https://www.blogit.fi/white-black/seuraa