White & Black on sisustukseen painottuva blogi, joka on toiminut aktiivisesti jo vuodesta 2010. Maalla, luonnon keskellä sijaitsevassa omakotitalossa sisustetaan itse rakennettua kotia suurella sydämellä sekä kasvatetaan puutarhaa metsän läheisyyteen. Uutta ja vanhaa yhdistellen syntyy kodin persoonallinen sisustus, unohtamatta itse tehtyjä yksityiskohtia.
Sisustukseen on tuotu lämpimiä, luonnonläheisiä sävyjä mustan ja valkoisen lisäksi. Diy-jutut ovat alusta asti olleet blogin punainen lanka. Yksikerroksista vaaleaa taloa asustaa sisustus- ja puutarha-alalta valmistunut äiti, reissuhommia tekevä isi sekä maailman rakkaimmat lapset. Yhteisiä harrastuksia miehen kanssa ovat kodin yhteiset projektit. Terassi, leikkimökki tai kasvihuone syntyvät yhdessä suunnitellen ja tehden. Omasta pihasaunasta, paljusta ja lasiterassista haaveillen. Tervetuloa lukemaan!
Mukavaa alkanutta viikkoa! Meille on tullut tänne parin päivän aikana niin paljon lunta, että lumikola ja lapio ovat saaneet kyytiä. Onneksi on vielä pihassa tilaa mihin kaiken lumen voi puskea. Mies lähti tänään viikon työreissulle ja mun tuurilla heti kun auto lähti pihasta, alkoi lumisade ? Saa nähdä miten tästä selvitään vai teenkö vain semmosen pienen uran tuohon pihalle, että pääsee kävelemään vaunujen kanssa. Auto parkkiin viikoksi. Toivotaan ettei ihan puolta metriä tule mitä viime kerralla.
Bloomingville rottinkihylly
Meidän neidin kanssa olin yksi päivä kaupassa ja olin kuulema ääneen ihastellut tätä Bloomingvillen uutuutta. Itse en kyllä muista tämmöistä. Hän sitten oli heti isille ilmoittanut, että äiti ihaili yhtä hyllyä kaupassa ja niin he hakivat tämän mulle synttärilahjaksi. Ihanat ❤️ Tarkkaavaiset korvat tuolla mun esiteinillä ? Tietää, että äiti tykkää kaikista rottinkijutuista. Tämä onkin just sopivan kokoinen tähän ikkunan viereen keittiöön.
Somistin rottinkihyllyn astioilla ja viherkasvilla. Muutama tärkeä esine pääsi joukkoon. Mummoni vanhat arabian teekupit, joista mummo joi aina aamu- ja iltateet ❤️ Vieressä on kummeilta saamani itse tehty puurasia, jossa lukee vuosi 1944. Sodan ajoilta. Tärkeitä esineitä minulle, heistä vain toinen kummini on enää elossa.
Joko siellä on kevättä rinnassa? Vai vietetäänkö rauhassa ensin tämä talvi? Minä nautin vielä talvesta. Vastahan me saatiin tänne kunnon talvi ja mikä parasta, päivät ovat jo paljon valoisampia mitä kuukausi sitten. Hiihtämistä olen suunnitellut tässä jo parin viikon ajan. Päätin, että nyt mennään eikä meinata, joten heti kun vain pääsen ja saan vauvalle hoitajan lähden hiitoladulle. Suksien voitelusta ei ole kyllä mitään tietoa, mutta jospa niillä eteenpäin pääsisi. Odottelen täällä koululaisia kotiin ja sitten ajateltiin vähän leipoa, kun vauva menee seuraaville päiväunille. Kivaa päivää!
